Warszawa

Ensimmäinen aamu Varsovassa valkeni Loungen maittavan aamiaisen saattelemana. Illalla meni myöhään jo senkin takia, että suunnistelimme kaupungilla hotellin mukavalta ovimieheltä saadun kartan avulla vähän missä sattuu. Mazowiecka niminen katu monine pikkubaareineen löytyi kuitenkin lopulta. Sisäänpääsy yleensä 10 Zlotya kahdelta (n. 4,90eur) ja parit paikalliset pullotetut maltaat 16-18 Zlotya. Voi veljet, täällä ihmiset osaavat juoda alkoholia ja paljon. (meidän vinkki Illulle seuraavasta pyhiinvaelluskohteesta). Shotteja ja drinkkejä menee baarissa ihan kaikkien kurkusta tasapuolisesti yhtä paljon alas. Aivan koko ajan. Toivottavasti osaan nyt tarpeeksi korostaa tätä ilmiötä! Juopuneita tai väsähtämisiä täällä ei kuitenkaan meidän baareista tutulla tavalla näe lainkaan. Baareissa on kyllä istumapaikkojakin, mutta ei niitä juurikaan käytetä. Näytimme siis varmasti aivan täysiltä idiooteilta kun linnoittauduimme joissain baareissa aluksi sohville istuskelemaan, höh. Ihmiset tanssivat kovasti ja hymy on jatkuvasti kaikkien huulilla. Asiakkaita joka baarissa on aivan älyttömästi. Henkilökunta yrittää kyllä aina tehdä parhaansa jotta kaikki saisivat juomansa mahdollisimman nopeasti. Heilläkin koko ajan mieletön hymy kasvoilla ja kivaa näyttäisi töissä olevan. Yksi syy miksi työntekijöiden hymy ei laske voi olla siinä, että baarimikkoja valvoo kokoajan heidän esimies selän takana. Pekka oli riemuissaan kun täältä löytyi 2000 luvun alkua mukaileva baari jossa sai yhä tupakoida sisällä! Kaduilla täällä uskaltaa liikkua aivan vapaasti myös öiseen aikaan. Hotellin ravintolan tarjoilijatar hieman naurahtelikin meille kun kyselimme liikkumisen turvallisuudesta.

Varsovapäivän hengailuun haimme aamupalan jälkeen vauhtia hotellin viereisestä Starbucksista. Herkkua, jota vielä toistaiseksi saa kotoa aivan liian vaikeasti. Seuraavaksi suuntasimme Hard Rock Cafe Warszawaan, joka sijaitsi näppärästi läheisellä ostarilla. Hämmästys oli melkoinen kun muutaman vaatekaupan koluamisen jälkeen totesimme vaatteiden hintojen olevan jopa hieman suomalaista tasoa korkeampia. Ostari oli valtavan kokoinen ja liikkeitä samat mitä meillä + tuplasti muita, meille ennestään tuntemattomia. Muoti on täällä selvästi kova juttu, eikä ilman peiliin katsomatta kotoa poistuta. Yhteenvetona siis ruoka ja juoma on täällä edullista, vaatteet eivät. Eipä siis tarttunut mitään vaatekaapin täytettä täältä, onneksi reissu on vielä aivan alkutekijöissä ja puhdasta vaatetta piisaa.

Myös tekniikka näyttäisi täällä olevan kovemmassa hinnassa kuin meillä. Nopea pyrähdys johonkin Verkkokaupan ja Gigantin sekoituksen kaltaiseen isoon myymälään todisti tämän. Samsungin lippulaiva puhelin maksoi euroissa lähes 700. Shoppailuinnon laannuttua hommasimme näläntunnetta poistamaan makoisat bursat, mistäpä muualta kuin KFC:stä. :D Eipä tämäkään ollut hinnalla pilattua, sillä kaksi ateriaa maksoi yhteensä 7,80€.

Aterioinnin päälle tuumimme että kun shoppailu ei maistu niin annetaan kulttuurille mahdollisuus. Askeleet kohti keskustan Palac Kultury i Nauki, eli palace of culture and sciencea. Järisyttävän hienon kivirakennelman tornien uumenista löysimme palatsin massiivisiin huoneisiin pyöritellyn tekniikka painotteisen museon. Mainittavan arvoista että vaikkei sisäänpääsy 10 Zlotya enempää maksanutkaan pääsi Pekka puolella hinnalla sisälle esiteltyään opiskelijakorttiaan. Museoituna oli puolalaisia saavutuksia tekniikasta, luonnontieteistä, moottori- ja autoteollisuudesta aina kirjapaino-, louhinta-, energia- ja rakennustekniikkaan.  Urheilupuolella oli vahvasti esillä jalkapalloilu, moottoripuolella kaikenlaisia puolalaisia saavutuksia ja Mersun vanhoja isolohkoja, sota-aikojen kalustoa unohtamatta. Tietotekniikka osastolta täytyy, jo ihan ammattiylpeydenkin nimissä, nostaa esiin mikäpäs muu kuin mahdollisesti sodan ratkaissut Enigma salakirjoituskone.

Kulttuuripläjäyksen kuivattamia kurkkuja lähdettiin voitelemaan hotlan loungelle, luonnollisesti ilmaiseksi. Loungella saatiin myös lisää ruokaa usean eri ruokalajin muodossa.

Dziekuje bardzo, Warszawa!

Miksi junaradan äänet pelottavat? Onko tänään oltu baarissa? Mikä maa ja mikä valuutta? Näihin palaamme jälleen seuraavassa jaksossa.